Hankkeen käytännön toimenpiteet on jaoteltu neljään työpakettiin. Niillä kartoitetaan biopohjaisten materiaalien maakunnallinen potentiaali sekä tekninen ja rakennusfysikaalinen soveltuvuus simulointimallien, kenttätestien ja materiaalien laatuluokitteluiden avulla. Koerakenteille tehdään yksinkertaistetut elinkaarianalyysit ja selvitetään materiaalien käyttöönoton liiketoimintamahdollisuuksia.
Alla löydät hankkeen jokaisesta työpaketista tehdyt yksittäiset julkaisut sekä koko hankkeen yhteisjulkaisun. Työpaketeista 2 ja 3 on tarjolla myös A4-kokoiset flyerit, joissa on tiivistetty yhdelle sivulle työpaketin toimenpiteissä saadut oleellisimmat tiedot.
Yhteisjulkaisu
Hankkeen vaiheet ja tulokset kokoava yhteisjulkaisu on luettavissa alla olevasta linkistä.
Työpaketti 1: materiaalien potentiaalin selvitys
Ensimmäisen työpaketin toimenpiteillä selvitetään paikallisten, nykyisellään alhaisen jalostustason biopohjaisten materiaalien potentiaali, saatavuus ja kerättävyys. Näitä materiaaleja ovat metsäteollisuuden sivuvirrat, pelto- ja metsäbiomassat, järviruoko, turve, lampaanvilla, sammal sekä mahdolliset muut biopohjaiset materiaalit.
Muiden työpakettien toimenpiteet kohdennetaan ensimmäisessä työpaketissa kartoitettaviin, vähintään kuuteen materiaaliin.
Potentiaalimäärityksissä hyödynnetään olemassa olevia julkaisuja ja tutkimuksia sekä aiemmista hankkeista saatuja tietoja. Tarvittaessa tehdään kyselyitä ja haastatteluita. Yhdistämällä tiedot paikkatietoon pystytään määrittämään biomassojen alueellinen potentiaali.
Tuloksia:
Materiaalikortit
Paikkatietoaineisto
Työpaketti 2: testaukset ja simuloinnit
Tämän työpaketin toimenpiteillä selvitetään biopohjaisten materiaalien tekninen ja rakennusfysikaalinen soveltuvuus rakennusvaipan eristämiseen ja mahdolliseen muuhun rakentamiseen. Eri rakenteille tehdään simulointimallit ja kenttätestit sekä luokitellaan materiaalien laatua. Lisäksi tutkitaan biopohjaisten materiaalien lämpö- ja kosteusteknisiä ominaisuuksia sekä soveltuvuutta eristemateriaalien teolliseen valmistamiseen.
Tärkeimmät selvitettävät ominaisuudet ovat
kosteuskapasiteetti
kapillaarisuus, absorptio
kapillaarisuus, uudelleenjakautuminen
vesihöyryn diffuusiovastuskerroin
lämmönjohtavuus
entalpia.
Tuloksia:
Rakennusfysikaaliset mittaustulokset:
Työpaketti 3: elinkaarianalyysit
Kolmannen työpaketin elinkaarianalyyseissa selvitetään rakenteiden kokonaisympäristövaikutuksia. Analysoidaan valittujen biomateriaalien vaikutusta rakentamisen aikaisiin ympäristöhyötyihin sekä rakennusten käytön aikaisiin ja käytön jälkeisiin etuihin.
Lisäksi tutkitaan muun muassa rakennusmateriaalien arvoketjun eri vaiheiden materiaali- ja energian kulutusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Vaiheista tarkastellaan erityisesti materiaalien tuottamista, keruuta, jalostamista ja valmistamista
Tuloksia:
Työpaketti 4: liiketoimintamahdollisuudet
Neljännessä työpaketissa selvitetään biomateriaalien käyttöönoton liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kullekin biomateriaalille tehdään yksinkertaistettu liiketoimintamalli. Siinä esitetään
tärkeimmät yhteistyökumppanit
prosessit
resurssit
asiakassegmentit
jakelukanavat
kulurakenne ja
vaikuttavuus.
Tuloksia:
Seuraa julkaisujamme
Julkaisemme hankkeen tuloksista osaraportteja, lehtiartikkeleita sekä päivityksiä sosiaalisessa mediassa. Alla näet hankkeen muita julkaisuja sekä mediaosumia.
Hankkeen seminaarit on suunnattu rakennusalan yrityksille, raaka-ainetoimittajille, tutkijoille, rakentajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Aloitusseminaari pidettiin keväällä 2018. Tulosseminaari järjestettiin joulukuussa 2020. Tapahtumamateriaalit löydät Materiaalit-välilehdeltä.
Julkaisut:
Sirviö, S. & Alitalo, S. 2020. Ekoteko? Mitä luonnosta talon rakenteisiin? Telulainen - Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan ja luonnonvara-alan lehti.
Kangas, J. & Sirviö, S. 2020. Puutuotetollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Puumies-lehti 9/2020.
Luonnonvarakeskus, 25.1.2021: Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa markkinoilla – luonnonmateriaalien ympäristövaikutukset vertailussa.
Kangas, J. & Parviainen, K. 2021. Biopohjaiset materiaalit kelpaavat eristeiksi. Oamk Journal 30/2021.
Fedorik, F., Zach, J., Lehto, M., et al. 2021. Hygrothermal properties of advanced bio-based insulation materials. Energy & Buildings 253 (2021).
Hanke mediassa:
Rakennuslehti, 25.1.2021: Turve ja rahkasammal ovat kelpo eristeitä – Luke, Metsäkeskus ja Oulun amk tutkivat
Maaseudun tulevaisuus, 25.1.2021: Rahkasammalesta ja turpeesta tehdyt eristeet kiinnostavat hirsirakentajia – ympäristövaikutukset toistaiseksi suuremmat kuin kutterilla ja selluvillalla
Päivän lehti, 25.1.2021: Eristäisitkö talosi rahkasammaleella tai turpeella? – Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa
Kaleva, 8.2.2021: Oamkin vetämä tutkimus: Kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät sopivan hyvin rakennusten eristeeksi
Lapin Kansa, 8.2.2021: Tutkimus: Kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät sopivan hyvin rakennusten eristeeksi
Yle Radio Suomi Oulu, 9.2.2021: Luonnonmateriaalit toimivat hyvin rakennusten eristeinä, kertoo tutkimus
Yle Uutiset, 10.2.2021: Perinteiset eristeet tekevät paluuta: kutterinlastu, rahkasammal ja turve ovat ympäristöystävällisiä sekä kilpailukyisiä
Maaseudun tulevaisuus, 24.2.2021: Tutkijat vertailivat uusia rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita perinteiseen selluvillaan ja kutterinlastuun: Hiilijalanjäljen ero pahimmillaan yli 30-kertainen